maanantai 4. heinäkuuta 2011

Poika on päässyt kotiin

Allekirjoittaneen osalta reissu jäi tänäkin vuonna viikkoon ja vaikka lentoni lähti Prevezasta vasta lauantai-iltana, päätin hieman lakonuhkaisen tilanteen takia lähteä lautta ja bussi -rumbaan jo perjantaina aamupäivästä Kefalonian Fiscardosta, jonne olimme torstaina 50 mailin moottoriajon jäljiltä päässeet. Fiscardo oli hieno pikkukaupunki, mutta satama oli todella suosittu ja päädyimmekin ankkuriparkkiin melko kauas lahden suulle.
Kotimatka alkoi yhteysaluksella, joka poikkesi aluksi Ithacan saarella erittäin mukavalta satamapaikalta näyttävässä pienessä Frikesissä. Tällä matkalla ohitin myös Thaleian, joka oli jo ennen lautan lähtöä suunnannut Ithacalle päin. Thaleian löytämiseksi joutui kylläkin tekemään vähän töitä, koska Kefalonian, Lefkasin ja Ithacan välinen merialue oli pullollaan purjeveneitä, suuri osa ilmeisesti letkana satamasta toiseen meneviä valmiita purjehduspakettiveneitä. Frikesistä matka jatkui sitten Lefkasin etelärannalle Vassilikin vesiurheilumekkaan. Vaikka Vassiliki sijaitsee lahden pohjukassa vuorten välissä, niin ilmeisesti sinne kertyy jostain sen verran tuulia, että kylä lahtineen on erittäin suosittu paikka esim. jollailuun ja muihin vesiurheiluihin. Lahti olikin täynnä toisiaan väisteleviä jollia. Satamasta poimin matkaevääksi reissun ensimmäisen suussa sulavan pita gyrosin kokonaisedulliseen 1,5 euron hintaan. Sen voimilla oli hyvä suunnata bussiasemalla päin ja hetken asemaa etsittyäni joku paikallinen kertoi, että asema on tuo puu tuolla. Puun alla olikin jo pari muuta ihmistä bussia odottamassa ja jonkun ajan päästä huomasinkin puuta peittävien mainosten keskellä bussiyhtiön pienen lappusen, josta bussiaikataulutkin löytyivät. Bussi tulikin pian ajallaan ja sopivaan hintaan 2e pääsin siirtymään ihan tyylikkäällä bussilla parikymmentä kilometriä Nidrin rantalomakohteeseen. Nidri oli kohteeni siitä syystä, että se on lentomme järkänneen Apollomatkojen päämaja ja olin buukannut heiltä edellisenä päivänä lentokenttäkuljetuksen. Nidri on muuten tyypillinen rantalomakohde kilometrin pituisine rantakatuineen kojuineen ja baareineen sekä pitkällä, kelvollisella rannalla auringonottotuoleineen, mutta rannalta avautuva näkymä oli todella hieno. Merellä Nidrin edustalla oli useita pienehköjä erittäin vehreitä saaria, jotka tuovan mieleen tarkemmin puulajeja katsomatta eteläisempien merien sademetsäiset saaret. Taustalla häämötti vielä Kreikan mantereen korkeat vuoret. Majoituksen löydettyäni (niitä oli joka kulmalla tarjolla, hintana 30e vrk ilmastoidusta huoneesta) käppäilin hieman kylällä huomatakseni, ettei siellä näkymää ja matkamuistomyymälöitä lukuunottamatta ollut mitään tutustumisen arvoista ja lepäilinkin loppupäivän rannalla.
Lauantaina päätin vähän kuntoilla loman päätteeksi ja lähdin talsimaan reilun 3 kilometrin päässä kylästä olevalle vesiputoukselle. Vaikka puronuoma olikin alempana täysin kuiva, niin vuorten alarinteille rotkomaiseen puronlaaksoon päästyäni alkoi kasvillisuus vehreytyä ja vedenlorina kuulua. Laakson perällä olikin hieno vesiputous, jossa porukka kävi myös kylpemässä. Takaisin kylään päästyäni oli vielä muutama tunti aikaa viettää rannalla, jossa onnistuin saamaan reissun ekat auringonpolttamat aikaiseksi. Vielä yksi pita gyros naamaan ja kotimatka kohti yhtä helteistä kotimaata saattoi alkaa.
Kiitoksia veneporukalle oikein hienosta viikosta, toivottavasti nähdään samoissa merkeissä jatkossakin ja hyviä tuulia loppureissulle.
Joose

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti